Käydessäni lävitse ystävieni häiden kuvia, kuunnellessa musiikkia ja heittäessäni kehnoja vitsejö työpäivän lomassa en voi olla ajattelematta sitä että kohta lähden. Pakkaan reppuni ja lähden, euroopan raiteet kutsuvat!
Tuntuu ihan hassulta, koska nyt ollaan juuri siinä pisteessä ja hetkessä mistä tuli niin monta kuukautta haaveiltua. Jopa niin kauan, että monet ovat unohtaneet että olen edes lähdössä. Hups? Toisaalta nyt tällainen vähän pidempi loma tuntuu ihan mahtavalta, sen verran ahkerasti on töissäkin painettu - mitä nyt oli vajaa viikon sairaslomakin yhdessä vaiheessa. Mutta hei, mitä pienistä! Hengissä selvittiin kohti seuraavaa suurta seikkailua!
Tämä suuri seikkailu alkaakin jo 11 päivän päästä kun kaverini kanssa lennän Berliiniin, josta jatketaan matkaa 16. päivä kun reililiput tulevat voimaan. Tiedossa on mm. hyvän ystävän näkemistä ensimmäistä kertaa ikinä, nuudelijäätelöä, ruokaa in general, rautateitä, keskitysleiriä, Amsterdamin huumaa ja yöjunia. Mahdollisesti myös kipeitä jalkoja, palanutta ihoa ja kreisiä menoa!
Seikkailultani kun palaan, niin 98% varmasti palaan takaisin samaan vanhaan työhöni. Ei sillä, tavallaan odotan sitä koska reissulta kun palaa töihin niin se on varmasti ihan jees. Varsinkin kun tietää mitä on tehtävä seuraavaksi. Sillä siinä missä minä tulen käymään töissä, on myös tiedossa Lokakuulle muutama hauska juttu (hihi) sekä alan vihdoin kirjoittamaan/editoimaan kirjaani jonka pyöräytin ulos viime vuoden Marraskuussa.
Mahdollisesti myös tarkoituksena on elää enempi, olla vähemmän sisällä. Tai siis niin. Tiedä sitten miten menee. Siihen on kumminkin vielä aikaa, on ensin seikkailtava ensiksi. Toisaalta työkaveri sanoo, että ei ole pakko lentää Suomeen takaisin vaikka paluuliput onkin ostettu. :)
