Super Bass

Tänään töissä soi Lady Gagan biisi päässä kun hyllytin pilttejä. Se vaihtui jossain vaiheessa Poika Saunoo biisiksi, tosin lähinnä siksi kertsiksi. Ehkä se vaan kertoi omista fiiliksistä kun vihdoin päästiin ottamaan otetta hirveään työmäärään ja semmoseen. Oltiin päästy niskanpäälle ja kotiin päässy vilkutti matkan päästä. Ja siis mä oon kuullu tuon biisin kunnolla ehkä kerran joskus radiosta ja se soi mulla päässä ennen kuin ees tiesin et se on kunnon biisi.. hehe. Hyvin messissä, anyone?

Toisaalta sitä taistelutahtoa oikeasti tarvitsi koska pystyin jo aistimaan hankalan päivän kun pääsin työpaikalle siinä 6.10 kun rahti oli vasta tulossa. Ja siis tosiaan tiedetään että nykyään tulee kuorma vähän myöhemmin ja silleen mut c'moon. Joskus lähinnä puol seitsemän saatiin ensimmäiset rullakot ja hetken ajattelin että ehkä tänään on helppo päivä etc.

Siinä kun kolme rullakkoa olin tyhjentänyt tavaroista hyllyväleihin odottamaan symppaamista niin oli mukava huomata että muutkin työkaverit oli tyhjentäneet sen kolme ja siellä oli vielä joku 7 rullakkoa odottamassa että tehkää meille jotain. Se on yleensä niin että tulee joitain juttuja paljon mutta että kaikkia tulee paljon. Gaah. Meinas kyllä usko loppua kun kolme ilmoitti lähtevänsä aikasemmin että "Kai sä voit jäädä nyt vähän pidemmäksi aikaa..?" toisaalta saatiin sitten vahvistuksia Kirkkonummelta. Tavaraa tuli kumminkin loppujen lopuksi sen verran paljon että jos oltais haluttu saada hommat hoidettua puoleen päivään mennessä niin meitä olisi pitänyt olla sellanen seitsemän tai ehkä kahdeksan hyllyttäjää. Eikä viis tai vajaa viis.

Ei silti. Pidän työstäni, koen sen enemmänkin pitkätä urheilusuorituksena koska pääasiallisesti alussa juostaan paikasta a paikkaan b paikkaan c ja mukana kulkee koko ajan rullakko jossa on aina tavaraa jota sitten laittelen hyllyväleihin oikeisiin paikkoihin. Tavaran paino riippuu ihan siitä että mitä se on. Mehut ja pastat on painavimmia. Eikä tietenkään se rullakkokaan ole mikään maailman kevyin kun yrität nostaa sitä haha. Ja kun kaikki on sympattu niin voit alottaa hyllyttämisen joka vaatii tietoa että missä mikäkin on etc. Ja tietenkin välillä vähän akrobaattisia taitoja kun pitää lasipurkkien kanssa pomppia sellaselle jakkaralle etc. Toisaalta oon rikkonut vaan yhden lasijutun, go me!

Nyt kun oon jo pari viikkoa tehnyt tota hommaa niin voin helposti sanoa tunnen nyt tuon K-kaupan aika huvin. Varsinkin ne osastot jossa pyörin. Toissapäivänä joku nainen kyseli perunamuussi juttuja. Aikaisemmin olisin vienyt sen oikeaan paikkaan mutta nyt annoin selkeät ohjeet että "Seuraava riviväli ja makaroonien ja riisien välistä löytyy, ole hyvä!" muutenkin tommosia on nyt alkanut tulemaan koska meitä on neuvottu että mielellään annetaan asiakkaalle ohjeet oikeaan suuntaan kuin mennään itse näyttämään. Toisaalta mulla on edelleenkin harvinaisen vaikeaa löytää juuri maissi-peruna-sosetta vauvanruokahyllystä. Jos vielä sen teen niin kai sitten tulee, haha.

En ees tiiä miksi aloin juuri kertomaan töistäni, ehkä sen takia että se vie tosiaan aikalailla mun aikaa koska siihen kuuluu tosiaan muutakin kuin se että ilmaannun työpäivänä kuudelta sinne työpaikalle. Sillä en mä pystyisi tekemään työtäni ellen mä nuku kahdeksaa tuntia ennen joka tarkoittaa sitä että mun yöunet veroittaa mun päivää oikein kummasti. Haha. Toisaalta oon kiitollinen että mulla on työtä josta pidän ja pidän myös mun työkavereista - varsinkin nyt kun oon alkanut tutustumaan niihin. Ja onhan se rankkaa, varsinkin sellaisten päivien aikaan kun tänään. Ja monen työpäivän jälkeen jalat on kuolleet mutta toisaalta koin tänään töissä että mun jalat koki virallisen kuoleman noin klo 13 aikaan mutta sitten onnistuin ajattelemaan jotain muuta kuin sitä että mun jalkoja särkee etc. Ja selvisin aika helvetinmoisesta työvuorosta. Eikä huomenna ole töitä, haha.

Eikä mikään ole yhtään ihanempaa kuin hyvin sujuneen työvuoron jälkeen kun raahautuu kotiin, kattoo keskiarvo ajan hyllyttämisessä (alle 3min niin kaikki on hyvin), ottaa pitkän kuuman suihkun, juo kylmää vettä ja nostaa jalat seinälle. Tietenkin kuuntelee sitä musiikkia mitä haluaa kuunnella ja pitää yhteyttä kavereihin jotka ehkä vasta heräsi riippuen siitä mihin aikaan pääsit itse töistä. Niin ja jos seuraavanakin päivänä on töitä niin voi sitten rauhassa edetä iltaa pitkän että syö iltapalan ja menee nukkumaan kun kello tulee kahdeksan.

Toisaalta en mä tänään niin tee koska mulla ei oo töitä. Yritän nyt pitää itseni hereillä kymmeneen asti koska jos nyt menisin nukkumaan niin heräisin ihan liian aikaisin. Kun meen kymmeneltä nukkumaan niin nousen varmaan viimeistään kahdeksalta. Joskus oon jo kuudelta kattonut et voisko jo nousta pliis.

Yksi juttu täytyy kyllä myöntää. Ei musta olisi tähän työhön jos en olisi aamuvirkku, niin kuin oon ollut aina. Haha. Ajatukset yötöistä on mulle ahdistavia ja rajoittavia koska oon aina kokenut että yleisesti yöllä nukutaan (muutama poikkeus vahvistaa säännön!) ja päivällä ollaan hereillä.