*hiljaisuus*

Tämä blogimerkintä on kirjoitettu sekalaisessa olotilassa johon oli sekoittunut väsymystä, vihaisuutta, sietokyvyn menetys ja ymmärryksen loppuminen.

Tiedän, että täällä koulussa on tapana juhlia. Ymmärrän sen hyvin koska olen itsekin täällä jo toista vuotta. Minä ymmärrän myös täysin sen kuinka hyvältä musiikki kuulostaa kun on humalassa. Toisaalta haluan myös painottaa että minulla on myös muita suunnitelmia elämässäni kuin jäädä tänne pieneen kuplaan juomaan itseni humalaan. Minulla on päämääriäni elämässä joita muut eivät välttämättä ymmärrä (tai halua ymmärtää) ja se ajoittain saattaa aiheuttaa hankaluuksia elämässä.

Sietokykyni yöunieni menetyksiin on varsin korkea. Minua ei sinänäsä haittaa jos nukahtamiseni viivähtää hieman, ymmärrän sen varsinkin nyt koska vietän tipatonta ja muut eivät. Ymmärrän että siihen aikaan kun muut juovat minä olen nukkumassa ja se mahdollisesti tarkoittaa sitä että musiikki kuuluu ehkä tavallista kovempana. Ymmärrän koska olen ollut myös niiden juhlijoiden joukossa.

En voi kuitenkaan sanoa että kärsivällisyyteni kestää ikuisesti ja varsinkin nyt on raja tullut vastaan. Olin viikon ahkerana koulussa, edistyinkin asioissa. Opin ja olin valmis nauttimaan rentouttavasta viikonlopusta, hyvistä yöunista, hyvästä unirytmistä, hyvästä ruoasta etc. Tiesin myös että kanssaeläjistäni osa nauttii tänään alkoholia. Ja miksipä ei, ei se minua haittaa.

Tällä hetkellä minua haittaa eniten se minulta viedään oikeus nukkua. Ja vaikka olenkin nyt jo kahdesti huomauttanut musiikin kovuudesta ja siitä että haluasin nukkua. Musiikin kovuudesta kertokoon se, että huoneeni sijaitsee toisella puolella asuntolaa ja kuulen silti. Not so good when you want to sleep. En varsinkaan haluaisi viettää lauantaita nukkuen puolta päivää koska en saanut yöllä unta.

Tämän merkinnän tarkoitus on valoittaa sen lukijoille, että minäkin olen ihminen. Että minullakin on rajani ja se raja on tullut vastaan. Minulta ei enää kannata odottaa että yritän hiljaisesti sulkea korvani teidän juhlimiselta, varsinkin jos se on huomattavan kovaa. Ja ymmärrän edelleen että on se perjantain ja lauantain välinen yö ja blaah blaah blaah. Olen saanut tarpeekseni selityksistä että olette pahoillani (vaikka olette mutta ei se ei nyt riitä) aiheuttamastanne metelistä varsinkin jos ette aijo sitä pienentää. Olen myös tullut rajalleni siinä selityksessä että "vain yhtenä yönä vuodessa". Oikeasti, minä en jaksa.

Olen koko ikäni ollut hyväuninen ja rakastan nukkumista. Varsinkin yöllä. Olen myös aamuvirkku joltain osin. Jos minua ei huvita heittää vesilintua unirytmilläni viikonloppuna saan myös pitää mielen niin. Myös minulla on oikeus nukkua.

Ja siihen vielä että kuinka itse metelöin kun olen humalassa niin.. en hirveästi metelöi. Minä menen humalassakin suht koht aikaisin nukkumaan. Enkä halua olla häiriöksi jos olen humalassa. Ja silloinkin otan muut ihmiset huomioon.

Jos sinusta hyvä lukija minä osoitan sanani sinulle niin olkoon se niin. Tämä on lähinnä yleinen ilmaus kuinka minua tämä asia riepoo. Sillä minähän tulen sanomaan kohteliaasti että voiko sen musiikin laittaa hiljaisemmalle ja kiitän jos niin tehdään. Haluaisin myös huomauttaa että tulevien kuukausien kouluun hakemisjutut aiheuttavat minulle stressiä jo valmiiksi ja että minä kaipaan sitä untani. Minä en toimi ilman unta, säännöllistä unta. Minusta ei tule mitään jos en saa nukkua. Miettikää minkälainen hirviö minusta voi tulla jos en tulevien kuukausien aikana saa nukkua edes viikonloppuinakaan. Ehkä rupean ilkeäksi ja kamalaksi ja.. ei puhuta siitä enää.

Niin ja jos se vielä jäi epäselväksi niin minä oikeasti haluan täältä pois. Minä en tule tänne enää kolmanneksi vuodeksi. Haluan eteenpäin kohti uusia seikkailuja ja niitä kohti minä pääsen myös nukkumalla.

Ja nyt minä menen nukkumaan. Eikä tarvitse pelätä että herättäisin teidät sitten metelillä aamulla koska en koe sitä tarpeelliseksi. Minua ei kiinnosta herättää teitä kuuntelemalla jotain bändiä. Minua kiinnostaa vain se, että pääsen täältä sitten pois, etiäpäin ja että saan nukkua.

We Are Cannibals

Tikkanen ja Black Peider. Muuta ei oikein tarvita mielenkiintoiseen luentoon. Hehs. Ai niin, tuli todettua tänään että löllö käsi on vaikeampi piirtää kuin käsi joka on takertunut lantioon. Ja että mulla on ehkä mahdollisuuksia olla ihan kohtuullinen käden piirtäjäkin joskus.

Oon viime aikoina kuunnellut hirveästi LCMDF:ää ja en jaksa odottaa sitä levyä. Toivon, että se ei ole paska. Hitchcockin elämänkerta etenee mukavassa tahdissa. Ai niin, Lahden Muotoiluinstituutti ei ota ensi syksyksi uusia oppilaita elokuvaan ja televisioon. Fuck this shit.

Lumihankeen hyppääminen oli tänään iloisin asia. Kuin myös se tieto että huomenna voi aloittaa uutta hiilipiirrosta mallista, ah ihanaa.

Gandhi

Lahden muotoiluinstituutin ennakkotehtävät tulevat maanantaina. IIK. Vielä on selkeästi aikaa ennen kuin Taikin tai jonkun muun koulun tehtävät tulevat. Jännittää, tätä on odotettu mutta olen samalla valmis. Olen valmis toiseen erään ja valmis näyttämään taas mitä osaan.

Ensi viikolla koulussa on mallin piirrustusta ja toisaalta odotan sitä innolla koska syksyllä ollut hiilipiirustus meni jotenkin hyvin.

LCMDF:n levy ilmestyy ensi kuussa. Tilasin sen jo ennakkoon. Kolmen vuoden odotus on pian ohi ja en tiedä olenko innoissani vai peloissani. En tiedä onko levy huono vai ei. Kolme vuotta on kuitenkin pitkä aika.

Want To Be Bad

Tänään selvisi koulussa että tällä viikolla on joko kuva-analyysia tai viitekehystä tai molempia. Kumpaa nyt haluaa tehdä. Aloitin viitekehyksellä ja tarkoituksena olisi tutustua Picasson ja Matissen piirtämiseen ja monen muunkin. Ottaa sieltä jotain omaan tekemiseen ja sellaista.

Todellisuudessa ajatukseni ovat pyörineet jo kevään yhteishaussa. Oh. Odotan sitä että saan ennakkotehtävät eteeni ja pääsen niitä tekemään. Odotan sitä mutta toisaalta taas pelkään. Koska se stressi syö ihmistä, varsinkin täällä.

Huomenna on vapaata ja olen keksinyt osaksi päivää tekemistä. Ja voisi ehkä oikeasti tehdä myös koulujuttuja ja mennän ulos kuvaamaan valoiseen aikaan. Niin ja valmistautua siihen että kämppis palaa talouteen Sunnuntaina. Iik!

P.S. Jotenkin tuntui hyvältä katsoa niitä kahta omaa hiilityötä Vapaalinjan näyttelyssä. Oikeasti, jotenkin vieläkin diggaan niistä molemmista. Hihi.

Bratty B

Olen viettänyt tämän päivän minulle ominaisin tavoin. Olen katsonut elokuvia ja nauttinut niiden katsomisesta varsin hyvin. 3 elokuvaa katsottuna on oloni varsin keveä ja vireä. Ilahtunutkin. Iloinen. Kiitollinen. Rakastava.

Kaiken tämän "lomahulinan" lisäksi olen saanut päiviteltyä niin valokuvausblogiani kuin hieman tätäkin ja päätinpä nyt vuoden kunniaksi alloitaa sellaisen valokuvausprojektin kuin 365 project. Joku on ehkä kuullut asiasta ja se on hyvä! Minun profiiliini pääsee tästä.

Odotan innolla paluuta Liminkaan joka tulee tapahtumaan Tiistaina. Whii. Junalipun hintakin oli noussut huimat 60snt! Kiskontaa... Huomenna pitäisi pakata ja tehdä pitsaa ja mitä kaikkea. Tavaraa olisi aika paljonkin. Hrrr-r! Kyllä tästä elossa selvitään. Yritän myös saada tähänkin blogiin jotain irti taas. Ajatuksia ylös etc. Jotain.

Nyt kun lomastakin melkein päästiin niin voi innolla TAI kauhulla alkaa jo siirtämään ajatuksiaan kohti kevään yhteishakuja. Hrrr. Viime vuonna stressasin niin kamalasti ja olen varma että tänä vuonnakaan en selviä hommasta ilman stressiä.